S. 28.10.2011
Narttu
60cm/22kg
Sekarotuinen
(Siperianhusky/Saksanpaimenkoira/Alaskanmalamuutti/Susi)
Noma on ensimmäinen oma koirani, olin juuri kaksi viikkoa sitten muuttanut omaan asuntoon, kun pikkuinen valkoinen paholainen jo astelikin talouteen. Muistan esimmäisestä illasta vain kuinka tuo tutustui fretteihini ja silloiseen kissaani, se oli hyvin eläinystävällinen ihan pienestä pitäen, vaikkakin odotin ehkä jonkinlaista haastetta sen totuttamisessa varsinkin fretteihin, onhan Nomassa sentään hiskiä, malamuuttia ja ripaus sitä suttakin.
Noh, arki lähti oikein mainiosti käyntiin ja elämä oli aivan ihanata tuon ensimmäisen olennon kanssa, Noma oli kuitenkin todella sosiaalinen ja selvästi kärsi siitä ettei ollut sitä laumaa ympärillä, yksinolotkin oli aikamoista hullunmyllyä aina välillä, sitten tulikin Rocu ja kaikki ongelmat tasottuivat kuin taikaiskusta. Olin hieman epäileväinen silloin omasta ratkaisustani, sen verran sitä kyseenalaistettiin. Kuitenkin nyt kun ajattelen, en voisi onnellisempi olla mitkä koirat sain ja millaiseksi ne sitten loppupeleistä kasvoi.
Noma on aivan mahtava koira, en voi lakata ylistämästä sitä. Voisin sanoa että se on se elämäni koira, jo tämän lyhyen kahden vuoden yhteisen taipaleemme jälkeen. Muistan kironneeni tuota eläintä kun se oli 5kk-1v, se oli kertakaikkisen hirveä uhmailija ja murkkuilija. Sittemmin sen iän selätettyään tuosta on tullut kyllä juuri sellainen, mitä osasin ihan omalta, itse kouluttamaltani koiralta odottaa. Arkisissa asioissa, lenkeillä, oli sitten irrallaan tai hihnassa, Noma toimii nykyään kutakuinkin kuin ajatus, varsinkin jos sen kanssa olen ihan kahden. Joskus nuo hönöt urokset saa senkin hömpöttämään miten sattuu ja välillä vähän korvattomastikkin. Samoin jos on vieraita koiria lauman jatkeena, tuo saattaa keksiä mitä tyhmimpiä juttuja aina välistä. Mutta on se silti vaan aivan mahtava pakkaus!
Noman tai minkään muunkaan koirani kanssa en toistaiseksi ole harrastanut mitään "virallisesti". Noman kanssa kuitenkin käydään paljon mätsäreissä, harrastellaan takapihan tokoa, juoksennellaan päättömästi missä sattuu ja valjakkourheilua harrastellaan myös, se tulee varmasti olemaan meidän pääasiallinen harrastus kun reki kotiutuu ja koirat alkaa hiffaamaan suunnista enemmän. Noma _vihasi_ ennen vetopuuhia, tosin itsekin olen tehnyt sen kanssa tyhmiä virheitä jonka takia sen käytöstä olen ymmärtänyt. Nykyään ollaan aloitettu uusiksi koko homma ja tuolta tuntuisi intoa piisaavan tähän juttuun vaikka millä mitalla, se myös selkeästi halua juosta johdossa ja onhan se rakenteeltaankin enemmän tuollainen johtokoira kuin mikään pyöräkoira, joten johtajan rooli sille sallittakoon.
Noh, arki lähti oikein mainiosti käyntiin ja elämä oli aivan ihanata tuon ensimmäisen olennon kanssa, Noma oli kuitenkin todella sosiaalinen ja selvästi kärsi siitä ettei ollut sitä laumaa ympärillä, yksinolotkin oli aikamoista hullunmyllyä aina välillä, sitten tulikin Rocu ja kaikki ongelmat tasottuivat kuin taikaiskusta. Olin hieman epäileväinen silloin omasta ratkaisustani, sen verran sitä kyseenalaistettiin. Kuitenkin nyt kun ajattelen, en voisi onnellisempi olla mitkä koirat sain ja millaiseksi ne sitten loppupeleistä kasvoi.
Noma on aivan mahtava koira, en voi lakata ylistämästä sitä. Voisin sanoa että se on se elämäni koira, jo tämän lyhyen kahden vuoden yhteisen taipaleemme jälkeen. Muistan kironneeni tuota eläintä kun se oli 5kk-1v, se oli kertakaikkisen hirveä uhmailija ja murkkuilija. Sittemmin sen iän selätettyään tuosta on tullut kyllä juuri sellainen, mitä osasin ihan omalta, itse kouluttamaltani koiralta odottaa. Arkisissa asioissa, lenkeillä, oli sitten irrallaan tai hihnassa, Noma toimii nykyään kutakuinkin kuin ajatus, varsinkin jos sen kanssa olen ihan kahden. Joskus nuo hönöt urokset saa senkin hömpöttämään miten sattuu ja välillä vähän korvattomastikkin. Samoin jos on vieraita koiria lauman jatkeena, tuo saattaa keksiä mitä tyhmimpiä juttuja aina välistä. Mutta on se silti vaan aivan mahtava pakkaus!
Noman tai minkään muunkaan koirani kanssa en toistaiseksi ole harrastanut mitään "virallisesti". Noman kanssa kuitenkin käydään paljon mätsäreissä, harrastellaan takapihan tokoa, juoksennellaan päättömästi missä sattuu ja valjakkourheilua harrastellaan myös, se tulee varmasti olemaan meidän pääasiallinen harrastus kun reki kotiutuu ja koirat alkaa hiffaamaan suunnista enemmän. Noma _vihasi_ ennen vetopuuhia, tosin itsekin olen tehnyt sen kanssa tyhmiä virheitä jonka takia sen käytöstä olen ymmärtänyt. Nykyään ollaan aloitettu uusiksi koko homma ja tuolta tuntuisi intoa piisaavan tähän juttuun vaikka millä mitalla, se myös selkeästi halua juosta johdossa ja onhan se rakenteeltaankin enemmän tuollainen johtokoira kuin mikään pyöräkoira, joten johtajan rooli sille sallittakoon.
Noman luonteesta, Noma on avoin, rohkeahko ja äkkipikainen otus. Tulee toimeen kaikkien kanssa, narttujen kanssa pientä jännitettä ainakin toistaiseksi on näkynyt, kesäisten huonojen kokemuksien johdosta. Sietää kuitenkin kaikkia pienestä isoon ja pennusta aikuiseen, provosoituu liiasta härkkimisestä ja näyttää sen hyvin selvillä eleillään ilman aggressiota. Tykkää ihmisistä ja tutut pusihalitaanhypitään hengiltä, tai vähintäänkin niin että takki ja kaikki muu mihin koira ylettyy, on kurassa tai muussa. Vieraat tuo yleensä ignooraa, ei ole pidättyväinen tai arka, sitä ei vain kiinnosta uudet tuttavuudet :D Mutta onpa tuossa näkynyt sellaisiakin piirteitä että jotkut ihmiset eivät ole tervetulleita tontille tai muulle alueelle mikä on lauman "omaa". Muun muassa humalaiset tai liikuntarajoitteiset kummajaiset tuo haukkuu pystyyn ja piirittää, siitä näkee että se tekee sen puoliksi leikillään ja puoliksi sitten taas omiensa puolesta.
Mitähän muuta tuosta kertoisi.. Noma on yhden pentueen emä, vahinkopentue josta tuli kyllä ehkä hienompi ja tasaisempi kuin koskaan olisin osannut odottaa. Yksi pennuista(Mura) omassa laumassa kasvelemassa.
Mitähän muuta tuosta kertoisi.. Noma on yhden pentueen emä, vahinkopentue josta tuli kyllä ehkä hienompi ja tasaisempi kuin koskaan olisin osannut odottaa. Yksi pennuista(Mura) omassa laumassa kasvelemassa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti